Tällä viikolla tehtävänämme oli syventyä tutkimaan verkkokeskustelussa esiintyviä kielen piirteitä ja niiden tasoja. Valitsimme sivustoksi suomalaisen Leffatykin, joka pitää sisällään myös keskustelufoorumin. Lähempään tarkasteluun pääsi keskustelu nimeltä Kauheimmat leffakohtaukset. Analysointimme keskittyvät lähinnä keskustelun viimeisimpiin vastauksiin, jotta ajankuvaa ja sen vaikutusta kieleen ei tarvitsisi spekuloida – keskustelu on kuitenkin aloitettu jo vuosikymmen sitten.
Lähde |
Mikä Leffatykki?
Leffatykki on elokuvista ja tv-ohjelmista
kiinnostuneille ihmisille suunnattu sivusto, josta voi saada tietoa elokuvista
ja niihin liittyvistä asioista, lukea ja kirjoittaa arvosteluita sekä
keskustella muiden leffafanien kanssa. Sivustolta löytyy mm. elokuvien top 50
-listaus, tv-opas, arvosteluita sekä aiheeseen
liittyviä artikkeleita. Keskustelufoorumi on jaettu erilaisiin
keskustelualueisiin aiheen mukaan, esimerkiksi "Leffat yleisesti",
"Digital", "Legendaloota" ja "Painettua sanaa". Leffatykin tarkoitus
omien sanojensa mukaan on olla "Suomen suurin ja hienoin leffoihin ja TV-sarjoihin
vihkiytynyt mielipideyhteisö". (http://www.leffatykki.com/faq)
Kenelle se on suunnattu?
Leffatykin keskustelufoorumi on suunnattu
elokuvista ja tv-sarjoista kiinnostuneille ihmisille, jotka haluavat jakaa
mielipiteitään ja keskustella muiden kanssa niihin liittyvistä aiheista. Keskustelufoorumi
on tarkoitettu paikaksi rennolle jutustelulle, jossa aiherajatkaan eivät ole
niin tarkkoja – esimerkiksi "Painettua sanaa" -keskusteluaiheen kuvaus
kuuluu: "Keskustelua
kirjoista, sarjakuvista, aikakausi- ja sanomalehdistä, liittyvätpä ne sitten
leffoihin tai ei." (http://www.leffatykki.com/keskustelu)
Ainakin mainostajille Leffatykki kuvailee käyttäjiänsä
nuorekkaaksi ja meneväksi joukoksi: "Tavoitat mediamme kautta nuorta ja
aktiivista jengiä". (http://www.leffatykki.com/mediakortti) Toisaalta elokuvat on hyvin laaja ja
monenlaisia ja -ikäisiä ihmisiä koskettava aihe, joten ikähaarukan voisi
keskustelufoorumilla ajatella olevan melko iso.
Kuinka paljon kävijöitä?
Leffatykki.com:ssa vierailee kuukausittain
noin 150 000 kävijää. (http://www.leffatykki.com/mediakortti) Keskustelufoorumi
ei kuitenkaan siihen nähden ole kovin aktiivinen: keskusteluista pari suosituinta on
saanut tuhansia vastauksia, mutta osa vain muutaman. Suurimmassa osassa
vastauksia on ehkä parisataa, mutta vastauksia on monenkin vuoden takaa. Keskustelu ja mielipiteiden ilmaisu tapahtuu nykyään yhä enemmän sosiaalisessa mediassa, mikä on varmaankin laskenut foorumien suosiota.
Miten foorumi on organisoitu?
Keskustelufoorumiin osallistuakseen täytyy
rekisteröityä Leffatykin käyttäjäksi. Foorumilla viestit tulevat suoraan
julkisiksi, mutta niitä valvotaan. Moderaattorit voivat poistaa vastauksia, jos
ne ovat sääntöjen vastaisia, eli esimerkiksi paljastavat elokuvat loppuratkaisun tai
sisältävät kuvia, jotka rikkovat tekijänoikeuksia. (http://www.leffatykki.com/faq)
Lähde |
Kielen piirteitä kolmella tasolla
I Leksikaalinen taso
Tekstistä
on erotettavissa erilaisia tunteiden ilmaisuja, kuten ”yök” ja ”hrr”
ja ”hih”. Kommentit on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa,
sillä keskustelun aiheena oli omat mielipiteet ja kokemukset.
Yksikön ensimmäisessä persoonassa kirjoittaminen kuvaa näkemysten
henkilökohtaisuutta, ja niistä kerrotaan tarkastikin: ”kuului rusahdus, jonka takia melkein oksensin”. Välillä käytetään huutomerkkejä ja hymiöitä
kuvaamaan kohtauksien aiheuttamia tunnetiloja. Kirosanoja ja isoja kirjaimia käytetään tehokeinoina: "Katsoin
eilen Paranormal Activityn ja HYI HELVETTI sitä loppua."
Pääpiirteittäin keskustelu on asiallista ja kuvailevaa. Keskustelun aiheesta johtuen kuvailuun käytetyt sanat ovat melko värikkäitä ja rajujakin. Keskustelun
osapuolet eivät muodosta tiivistä ja rajattua yhteisöä, minkä vuoksi
kirjoitettu kieli ei juuri sisällä lyhenteitä tai vain tiettyjen asianosaisten
ymmärtämää erikoiskieltä. Toisin sanoen käytetty kieli on hyvin pitkälti
yleiskieltä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ("spoilerivaara", "lyhäri", "horror"), jotka ovat elokuviin ja
elokuvateollisuuteen liittyviä käsitteitä. Nämäkin käsitteet ovat kuitenkin
lopulta melko yleistajuisia, eikä niiden ymmärtäminen vaadi alan
erikoisasiantuntemusta.
II Syntaktinen taso
Monin paikoin teksti on melko oikeaoppista, mutta osa kommenteista on kirjoitettu hyvin rennolla otteella eivätkä ne noudata kielioppisääntöjä. Kommenteista löytyviä kielioppivirheitä ovat esimerkiksi pilkkujen puute ja erisnimien, kuten ohjaajien tai elokuvien nimien kirjoittaminen pienellä alkukirjaimella. Lyhyitä lauseita käytetään paljon ja toisaalta pitkiä, polveilevia virkkeitä, joiden osia ei ole eroteltu välimerkeillä.
III Tekstuaalinen taso
Keskustelun suunta on pääasiassa monilta monille – keskustelun aloittaja on kertonut oman mielipiteensä aiheesta ensimmäisenä, ja muut keskustelijat jatkavat keskustelua samanlaisella kaavalla. Harva suuntaa kommenttinsa suoraan jollekin tietylle henkilölle tai vastaa kenenkään kommenttiin lukuun ottamatta juonipaljastuksiin liittyvää keskustelua, jota käydään varsinaisen ketjun ohessa. Keskustelu ei siis ole dialogimaista juttelua, vaan jokainen keskustelun osanottaja on kertonut oman näkemyksensä. Keskustelijat eivät tiedä toistensa nimiä, vaan juttelevat anonyymisti.
Keskustelun suunta on pääasiassa monilta monille – keskustelun aloittaja on kertonut oman mielipiteensä aiheesta ensimmäisenä, ja muut keskustelijat jatkavat keskustelua samanlaisella kaavalla. Harva suuntaa kommenttinsa suoraan jollekin tietylle henkilölle tai vastaa kenenkään kommenttiin lukuun ottamatta juonipaljastuksiin liittyvää keskustelua, jota käydään varsinaisen ketjun ohessa. Keskustelu ei siis ole dialogimaista juttelua, vaan jokainen keskustelun osanottaja on kertonut oman näkemyksensä. Keskustelijat eivät tiedä toistensa nimiä, vaan juttelevat anonyymisti.
Kommentteja
on höystetty kuvilla ja linkeillä, jotka muodostavat suuremman kokonaisuuden.
Keskustelijoilla on tietynlainen elokuva-asiantuntijan diskurssi – he
keskustelevat kulttielokuvista ja niiden kohtauksista kuin ne olisivat kaikille
itsestäänselvyyksiä. Monella heistä paljon tietoa elokuvista ja se näkyy myös
tekstissä ja sanastossa.
Koodinvaihtoa englannin kieleen tapahtuu usein, koska monet elokuviin liittyvät termit, kuten "hypetys" ja "screeni" on lainattu englannista. Englantia käytetään kuitenkin aiheeseen liittymättömissäkin ilmauksissa: ”toi Psychon juttu on twistin kannalta aika ratkaiseva
tieto, että ainakin jonkinlainen varoitus tai tuo mainitsemas spoilertagien
käyttö olis aika plussaa. No anyway, pahoittelen erehdystä.” Kauhistuttavasta aiheesta huolimatta välillä näkyy myös pilkahduksia huumorista: “^ Sä spoilaat. Mä varmaan lähettäisin jonkun hitmanin sun perään jos en olis ennen tuota viestin lukemista katsonut Psychoa ja Shiningiä.”
C.H.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti